Vihtasillan kyläyhdistys

Kaavoituskuva Torstaina 13.3.2014

Vaikka otsikosta saattaisi toisinkin päätellä, en kirjoita ainakaan tällä kertaa Vihtasillan seudun räätäleistä vaan rakennetusta ympäristöstä. Tai pikemminkin sen kehityksen ennakoinnista. Kaavoituksella tarkoitetaan maankäytön suunnittelua. Maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa Suomessa tällaista toimintaa. Yleiskaavoituksella kunnat pyrkivät määrittelemään ja ohjaamaan sitä koskevan alueen käyttöä. Kaavoittaja yrittää ennakoida asuin- ja virkistysalueiden, luonto- ja maisema- arvojen, työpaikkojen, palvelujen ja liikenneväylien tulevaa yhteispeliä vähintään vuosikymmeniksi eteenpäin.

Kunnalliselta kaavoittajalta kysytään rohkeutta nähdä omaa aikaansa edemmäs. Mutta tulevaisuuden ennakointi on usein hankalaa. Voiko kehityksen ennakoida jatkavan suoraviivaisesti sitä linjaa, jollaista viimeisimmät vuosikymmenet ovat näyttäneet? Kun yksi Suomen suurimmista jokivesivoimaloista, Laukaan Kuhankoski käynnistettiin vuonna 1923 syöttämään sähköä Serlachiuksen Kankaan ja Mäntän paperi- ja sellutehtaille, moni ns. asiantuntija uskoi, että Jyväskylän kaupunki lähiseutuineen ei koskaan tulisi tarvitsemaan niin paljon sähköä, kuin Kuhankoski kykenee tuottamaan. Tai kun Imatrankosken voimalaitos avattiin vuonna 1929, kuultiin totisia arveluja, että tokkopa Suomi kuuna päivänä kosken kaikkea voimaa tulee tarvitsemaan. Kehityksen aliarviointi pitkällä aikavälillä on inhimilliselle ajattelulle tyypillistä. Toisaalta on tavallista yliarvioida edistyksen askeleita lyhemmällä perspektiivillä. Joskus kaavoituksen kanssa on saatettu langeta viime mainittuun kuoppaan.

Laukaan kunta käynnisti Keski-Laukaan yleiskaavan suunnittelun vuonna 2002. Nyt vuoden 20114 alussa on edetty siihen pisteeseen, että myös Vihtasillan seutua koskeva, yksityiskohdiltaan viimeistelty suunnitelma on lausuntokierroksella. Tavoitteena on, että kaava saisi lainvoiman mahdollisesti jo kuluvan kevätkauden aikana. Kaavoittaja on joutunut perehtymään alueeseen perinpohjaisesti. Erilaisia inventointeja ja selvityksiä on tehty ja monista eri näkökulmista. Niinpä kaavaselostuksesta on luettavissa paljon mielenkiintoista ja varsin yksityiskohtaistakin maisemaan, luontoon, elinkeinoihin ja rakennettuun ympäristöön liittyvää tietoa.

Nykyinen Vihtasillan seutu on kaavoittajan silmin ”taajamienvälisen tiiviin kyläasutuksen aluetta”. Kaavaehdotus lähtee siitä, että alueelle jo rakennettua infrastruktuuria kuten tieverkkoa, kevyenliikenteen väyliä, vesihuoltoa ja katuvalaistusta on jatkossa mielekästä hyödyntää entistä tehokkaammin tiivistämällä alueen asutusta huomattavasti nykyisestä. Toteutuessaan kaava lisäisikin rakennuspaikkojen määrää alueella yli kuudellakymmenellä.

Vihtasillan kyläseudun luontokohteista kaavoitusselonteko nostaa esille Järvikalliot, Vihtajärven sekä Vihtajoen. Vihtajärven länsirantaan viettävää Järvikallioiden rinnettä pidetään Vihtasillan maisemaa leimaavana. Järven itäpuolisten peltojen viljelysmaisemassa mäenrinne yhdessä Vihtajärven kanssa on tärkeä maiseman rajapinta. Hyvin mielenkiintoista on, että aikoinaan vakavasti pilaantuneen ja menetettynä pidetyn Vihtajärven rantaan on nyt kaavoitettu viisi kesämökkitonttia. Järven virkistysarvon elpymiseen uskoo siis ainakin kaavoittaja, mikä on tietenkin hyvin rohkaisevaa ja ilahduttavaa. Vihtajoen varressa inventoijat ovat tavanneet monipuolista lehtokasvillisuutta ja lähteitä. Siellä on myös liito-oravan esiintymisalue. Vihtasillan peltojen itäpuolella sijaitsevan Lääsänmäen metsäalueesta  puolestaan erottuu laajahko vanhan metsän kuvio. Alueen aiempi laidunkäyttö erottuu myös lähemmässä tarkastelussa.

Mutta siitä rakentamisesta. Vihtasilta on 2000-luvun aikana jo tähän mennessä kasvanut erittäin voimakkaasti kehittyvän maakuntakeskuksen imussa. Tällainen kehyskuntaimu on vallinnut koko maan kasvukeskuksien liepeillä. Nyt kuitenkin on tutkijoiden mukaan havaittavia signaaleja siitä, että ihmisten arkisissa mieltymyksissä ja käyttäytymisessä olisi käsillä jonkinlainen taite. Tilastokeskuksen tuoreimmat tilastot ja toisaalta myös trendien haistelu antavat osviittaa, että imu onkin alkanut vetää kaupunkeihin päin. Tähän myös tarttui pääkirjoitussivun kolumnissaan tämän päivän maakuntalehdessä päätoimittaja Pekka Mervola.

Kaavoittaminen on kunnalta viisasta tulevaisuuden ennakointia sikäli, että se mahdollistaa entistä laajempaa maankäyttöä hallitusti ja yhdyskuntarakenteen kannalta kestävällä tavalla. Se on myös maanomistajien tasapuolisen kohtelun tae. Tulevaisuuden rakentamisen kasvua arvioidessa on syytä kuitenkin ottaa huomioon, että esimerkiksi kolmenkymmenen vuoden kuluttua Suomen väestörakenne on varsin erinäköinen kuin nyt. Energiataloutta ja liikennemuotoja emme edes oikein osaa arvata.

Historiantutkimuksen tehtävänä ei ole koskaan arvottaa mitään kehitystä hyväksi tai huonoksi. Kehitys vain tapahtuu ja me toteamme se sellaisenaan kuinka sitten käyneekin. Jokainen voi kuitenkin itse tahollaan pohtia, millaisena haluaisi itselleen tärkeän ympäristön tulevaisuudessa nähdä. Tiheämmin asuttuna pendelöintitaajamana vai enemmän entisen kaltaisena kylämiljöönä, sivummalla kaikkein sähäkimmästä sukkuloinnista?

Vihtasillan aluetta koskevaan kaavaselostukseen Laukaan kunnan nettisivuilla pääsee tutustumaan yksityiskohtaisesti alla olevasta linkistä.

Tutustu Keski-Laukaan pohjoisosan yleiskaavaan täällä

Pohjantikan kuvasi Otso Pääkkönen

Pohjantikka hakkaa koloaan Vihtasillan maisemissa yleiskaavasta riippumatta. Kuva Otso Pääkkönen

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.