Vihtasillan kyläyhdistys

imagesZ5GW40S2

(Urheilukenttäkuva ei liity Vihtasiltaan, vaan yleisesti tekstin aiheeseen)

Sunnuntaina 9.2.

Talviolympialaisten ja kisojen ensimmäisen suomalaismitalin kunniaksi kirjoitan tällä kertaa urheilusta. Penkkiurheiluviikkojen ohella paikallista jännityksen aihetta vihtasiltalaisilla riittää nyt siinä, saadaanko vuodesta 1974 jatkunutta Lakuhiihtojen perinnettä pidettyä yllä tämän talven osalta. Lunta ei ole tullut ja kalenterin mukaan pian alkaa jo olla paremminkin lumien lähdön aika. Erikoinen tilanne mutta vielä on toivoa.

Vihtasiltalaisissa on aikoinaan ollut kovia nimiä ainakin yleisurheilussa. Laukaan Urheilijoiden kaikkien aikojen listoilta löytyvät kärkipäästä ainakin nimet Anitta Veander, Matti Salmiovirta ja Jorma Juusonen. Vanhana laukaalaisena muistelen joskus nähneeni LU:n Piikkari-julkaisun, jossa olisi ollut ihan artikkelia näistä vihtasiltalaisurheilijoista. Olisiko jollakin sellaista lehteä tallessa? Olisin erittäin kiinnostunut.

Yrjö ja Alli Veanderin tytär Anitta Veander (s.1957) sijoittui parhaimmillaan SM-kisoissa korkeushypyssä kolme kertaa neljänneksi: vuonna 1973 Saarijärvellä alle 16-vuotiaissa, vuonna 1975 Pietarsaaressa alle 18-vuotiaiden sarjassa sekä vuonna 1976 yleisen sarjan halli-SM-kisoissa Turussa. Lisäksi hän oli 5-ottelussa seitsemäs alle 18-vuotiaden sarjassa vuonna 1974.

Ennätyksensä 165 cm Anitta Veander hyppäsi syyskuussa 1975 ollessaan vielä 17-vuotias. Tulos säilyi Laukaan Urheilijoiden seuraennätyksenä 1990-luvulle saakka. Ohittajaksi tarvittiin maajoukkuetason kärkiurheilija, viisinkertainen aikuisten SM-mitalisti Tanja Leinonen.

LU:n tilastoissa Anitta Veander on kymmenen parhaan joukossa myös useammalla pika- ja aitajuoksumatkalla sekä pituushypyssä. Suhteellisesti paras juoksulaji hänelle lienee ollut 100 metrin aidat, joka kulki vuonna 1975 aikaan 15,7. Anittaa valmensi legendaarinen Vilho Vehviläinen.

Anitta Veanderin tilastonoteerauksia pääsee katsomaan täältä

Vihtasillan seudulla muistellaan, kuinka kovia urheilijanuorukaisia olivat aikanaan Matti Salmiovirta ja Jorma Juusonen. Juoksuharjoituksia nämä miehet tekivät maantiellä polkupyörien kanssa kilpaillen eikä heidän vetojensa vauhteihin ihan jokaisella polkijalla ollut asiaa.

Matti Salmiovirran (s. 1948) paraatilaji oli kolmiloikka, jossa hän saavutti vuonna 1968 seitsemännen sijan alle 20-vuotiaiden SM-kilpailussa tuloksella 14.10. Tulos on sama, kuin tätä kirjoitettaessa on miesten yleisen sarjan A-luokan raja. Vielä samana syksynä tulos parani 14.47:ään. Kaksi vuotta myöhemmin elokuussa 1970 syntyi Viitasaarella ennätykseksi jäänyt tulos 14.63. Vuonna 2013 tällä tuloksella olisi sijoituttu Suomen kaikkien alle 22-vuotiaiden kolmiloikkaajien kausitilastossa toiseksi.

Pituutta Matti Salmiovirta hyppäsi parhaimmillaan 684 sekä juoksi 200m 23,0 ja 400m 52,1.

Matti Salmiovirran tuloksiin pääsee täältä

Jorma Juusonen (s. 1955) on saavuttamillaan palkinnoilla mitattuna menestyksekkäin näistä kolmesta vihtasiltalaisurheilijasta. Hänen uransa menestyshuippu osui Varkaudessa kesällä 1973 voitettuun SM-kultaan alle 18-vuotiaiden poikien 300 metrin aitajuoksussa. Kaksi vuotta aiemmin kesällä 1971 hän oli jo saavuttanut hopeaa alle 16-vuotiaiden poikien pika-aidoissa eli 110 m:n aitajuoksussa ajalla 14,7. SM-kisat järjestettiin tällöin Posiolla.

Miesten 110m:n aidoissa Jorma Juusosen paras tulos oli vuonna 1978 Jämsänkoskella juostu 15,9. Miesten aidattu ratakierros kulki vuonna 1975 Keuruulla aikaan 56,6, joka on sekunnin alle nykyisen miesten A-luokan tulosrajan. Jorma Juusonen on myös kaksinkertainen nuorten maaotteluvoittaja.

Jorma Juusosen tuloksia löytyy tämän linkin takaa

Mikäli tämä lyhyt katsaus herätti ajatuksia tai muistoja ja jos jollain on täydentäviä tietoja tai vinkkejä Vihtasillan seudun urheiluhistoriasta, otan kaikki kommentit ilolla vastaan sähköpostiosoitteeseen vihtasillankylakirja@gmail.com. Erikoisesti toivomuslistalla on VALOKUVIA urheiluun ja urheilijoihin liittyen.

Niin ja vielä on tietenkin syytä muistuttaa: urheilijoista puhuttaessa ei pidä unohtaa, että yksi Suomen nopeimmista miehistä 1960- ja -70-lukujen taitteessa, olympiakävijä Erik Gustafsson, on jo pitkään viettänyt kesänsä Mansikkaniemen naapurissa Virran rannalla. Hänen meriittinsä löytyvät täältä.

Nyt siirryn kirjoituspöydän äärestä olohuoneen sohvalle katsomaan olympiakisojen naisten ampumahiihdon pikakisaa. Olisiko siellä suomalaismitalin tuoksua ilmassa?

Kuulumisiin,

Antti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.