Jos sattui viime juhannusaattona ajamaan vanhaa Jyväskylä – Laukaa – maantietä, niin Vihtajärven eteläpäässä, Vihtajoen kohdalla oli maantien kaiteissa kahden puolen tietä neljä saunavihtaa eli siinähän se konkreettisesti oli — VIHTASILTA! Tien ali Vihtajärvestä Leppäveteen virtaava joki on niin pieni, että tuskin sitä edes huomaa, kuten ei tuota ”siltaakaan”.
Asutus alkoi 1700-luvulla
Kuitenkin juuri tuon sillan ympärille on syntynyt kokonainen kylä, Vihtasilta. Aikoinaan, kun teitä ei vielä ollut, olivat vesireitit tärkeitä kulkuväyliä. Vihtasilta on neljän veden – Leppävesi, Vihtajärvi, Iso Kuhajärvi ja Torronselkä – ympäröimä nä saanut ehkä ensimmäiset asukkaansa eränkävijöistä näitä vesireittejä pitkin.
Alueen ensimmäinen vakinainen asumus oli Kuhankosken sotilasvirkatalon Vihtataipaleen torppa, josta ensimmäinen maininta on rippikirjassa vuodelta 1757. Ehkä Vihtataipale-nimi (vanhemmissa teksteissä: Vihtataival) tuleekin juuri siitä, että se on taipale, kannas tai kaistale kahden järven, Vihtajärvi ja Iso Kuhajärvi, välissä.
Perimätiedon mukaan Ruotsi-Suomen kenraali kuvernööri Pietari Brahe oli talvella vuonna 1640 tullut reellä Laukaan suunnalta Iso Kuhajärven jäätä myöten kohti Vihtataipaletta ja ajanut talon maitten poikki silloisen pihan läpi kohti Vihtasiltaa, josta jonkinlainen rekitie kääntyi Vuonteelle päin. Siellä kenraalikuvernööri oli sitten yöpynyt Pernasaaressa. Hän oli ollut matkalla Kuopiosta kohti etelää ja Pernasaari oli sopiva yöpymispaikka reitin varrella. Tämä oli sen ajan ihmisille niin merkittävä ja harvinainen tapaus, että sitä kerrottiin sukupolvelta toiselle ja säilyi näin meillekin.
Tuota Pietari Brahen kulkemaa rekitietä rakennettiin paremmaksi kohti Kangasniemeä Ruotsin ja Venäjän välistä sotaa (1788–1790) varten alkaen juuri Vihtasillan risteyksestä. Väylä tarvittiin sotatarvikkeiden kuljetuksiin. Myöhemmin Vihtasillasta kulkivat valtatiet Ouluun, Kuopioon ja Jyväskylään eli vanha nelostie.
Kylän torpat itsenäistyivät 1920-luvulla. Lähes joka talossa oli lehmiä, hevonen, sikoja, kanoja ja lampaitakin. Joissakin mökeissä vain yksi lehmä antamassa maitoa perheelle; kuten Lahtosen Ellin kippurasarvinen lehmä. Talkooväkeä riitti aina heinäpellolle, viljanpuintiin ja perunannostoon.
Koulu ja kauppa
Kun asutusta oli tarpeeksi, tarvittiin kylään koulu ja kauppakin. Lähelle Vihta siltaa rakennettiin Kuhalan koulu 1926. Tätä Vihtavuoren vanhaa koulua Vihtasillan lapset kävivät, kunnes 1956 rakennettiin uusi koulu Vihtavuoren keskustaan. Tehtaan myötä asutus keskittyi enemmän Vihtavuoren seudulle. 1930-luvulla Vihtasillassa oli jo kyläkauppa, kauppiaana Karoliina Torro. Kauppa sijaitsi samalla paikalla kuin sitten Häkkisen kauppa 1950–2002. Karoliinan kaupasta sai ostaasuolat ja sokerit, rinkelitkin ym. ”Kylmäkoneena” toimi maakuopat kaupan takana. Vieläkin niistä voi nähdä painaumat maastossa, jos oikein tarkkaan katsoo. Kaupan lisäksi kylällä on ollut myös muutamia kioskeja.
Myös naapurikylillä, Vuonteella ja Leppävedellä, oli omat koulut ja kaupat, parhaina aikoina jopa parikin kauppaa. Koulu ja kauppa lienee itsenäisen kylän tunnusmerkit ja ne Vihtasillassakin aikoinaan olivat. Sotien jälkeen muutti myös Vihtasiltaan siirtolaisia ja monia rintamamiestaloja rakennettiin kylälle.
Vihtasillan emännät ja perheenäidit osallistuivat aktiivisesti Vihtavuoren maa- ja kotitalousnaisten toimintaan ja ompeluseuroja pidettiin vuorollaan monessa kodissa. Näin nykyäänkin, mutta nuorempaa väkeä toivotaan mukaan osallistumaan.
Vihtajärven jäällä pidettiin ennen raveja. Jääravit oli tapahtuma, joka kokosi väkeä Vihtasillan ja lähiseudun lisäksi kauempaakin. Samoin yleisölennätykset pienkoneella joskus 1960-luvulla. Jyväskylän Suurajot ovat sivunneet Vihtasiltaa vain siirtymä taipaleiden verran, mutta autosuunnistuskisoja pidettiin 1960-luvulla kylän pikkuteillä. Silloin joku autosuunnistaja saattoi eksyä Vihtataipaleen navetan tai aitan taakse pellolle, kunnes toimelias Alma-mummo meni pihaan ohjailemaan ”ralliliikennettä” oikeaan suuntaan.
Harrastustoiminta
Lapsille ei paljon valmiita harrastuksia kylällä ollut. Puttosen Heimo piti pyhä koulua 1950-luvulla, Komun Lempi 1960-luvulla, samoin Valkosen Marjatta myös 1970-luvulla ja Oikarisen Sirkka 1980-luvulla. 4H-kerhon toimintaa oli jonkin verran. Urheilukoulussa innokkaimmat kävivät kesäisin Vihtavuoren urheilukentällä.
Monena talvena kylän pojat tekivät järven taakse Vihtamäkeen hienon hyppyrimäen, josta sitten laskivat suksilla jäälle. Ja kylän tytöt kävivät sitten salaa laskemassa siitä pulkalla, kun ei rohkeus riittänyt suksilla alas tuloon (ja taas mäkeä piti kunnostaa). Samassa paikassa oli Vihtataipaleen pojilla, Aarnella ja Yrjöllä kavereineen, ollut oma hyppyrimäkensä 1940-luvulla. Vihtasillan lapsille on jo vuodesta 1974 järjestetty ”Laku-hiihdot” ja tätä perinnettä jatketaan edelleen. Ennen ”Laku-hiihtoja” järjestivät Toini ja Alli Veander omille ja naapuruston lapsille hiihto-ja urheilukisoja Vihtataipaleessa. Nyt on Vihtasillan lapsia varten jääkiekkokaukalo, joka on talvisin ahkerassa käytössä. Kesäisin siellä pidetään kunnan vapaa-aikatoimen Sportti- ja palloilukerhot kylän lapsille.
Kauppa ja koulu ovat nyt poissa
Henkilöautojen yleistyminen ja uusi maantie Jyväskylästä Laukaaseen ovat vieneet linja-autoliikenteen Vihtasillan seudulta, josta ennen pääsi noin puolen tunnin välein linja-autolla kaupunkiin ja olihan kylällä oma Puttosen taksikin. Lähes joka talossa on nykyään oma auto tai useampikin, joten töissä käydään muualla ja myös ostokset tehdään taajamien marketeissa, joten kyläkauppaakaan ei Vihtasillassa enää ole.
Maalaismaisema ja asutus ovat muuttuneet
Aika muuttuu ja maisemat sen mukana: Vihtajärvi on osittain ”piilossa” metsittyneen rannan takana. Ennen lehmät laidunsivat rannalla ja pitivät maiseman avarana. Enää ei näy talkooporukoita heinäpelloilla eikä heinäseipäitä maisemissa, vaan monien talojen pellot on vuokrattu ja vuokraaja hoitaa peltotyöt suurilla koneilla. Lehmiä ei näy kenenkään pelloilla, kuten ennen. Muutama hevonen tai lammas sentään jossakin.
Lokit ja joutsenet ovat ilmestyneet Vihtasillan seudulle sen jälkeen kun Vihtajärvi alkoi puhdistua 1980-luvulla ja myös harvinaisia lintulajeja on alueella tavattu, kuten amerikan taivaanvuohi, harmaapäätikka, hiiripöllö, lapintiainen ja kaulushaikara.
Vaikka monilla ovat työpaikat taajamissa, niin silti halutaan asua pienessä kylässä. Vihtasiltaan on viime vuosina muuttanut paljon uusia asukkaita, varsinkin lapsiperheitä. Osasyynä tähän on varmaankin vuonna 2002 aloitettu vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen. Lähivuosina kylän asutusta edesauttaa pian valmistuva Keski-Laukaan pohjoisosan yleiskaava.
Vihtasillan kylässä voi vielä nykyäänkin nähdä merkkejä asutuksen eri aikakausilta: Vihtajärven takana asumattomat, metsäiset mäet ja rakentamaton ranta. Talot vanhoine aittoineen esim. Vihtataipale, Mansikkaniemi ja Vihtalahti. Rintamamiestalot kylän keskustassa, uudet omakotitalot esim. Lääsäntien varrella. Nykyaika ei ole autioittanut Vihtasillan pientä kylää, vaan siitä on tullut viihtyisä asuinalue, josta on lyhyt matka ympäröiviin taajamiin: Lievestuoreelle, Vihtavuoreen, Laukaan kirkonkylälle, Vaajakoskelle ja Jyväskyläänkin.
Anja Veander
Vihtasilta