Vihtasillan kyläyhdistys

Keskiviikkona 23.10.2013

Tervehdys kaikille Vihtasillan asioista kiinnostuneille, tutuille ja vielä tuntemattomille!

Olen Antti Ikonen. Vihtasillan kyläyhdistys Vihtaset ry on valinnut minut vetämään projektia, jonka tavoitteena on Vihtasillan kyläkirjan julkaiseminen vuonna 2015. Aion kirjoittaa tälle sivustolle päiväkirjablogia työn etenemisen vaiheista. Olen tehnyt Vihtasiltaan tämän syksyn aikana kolme kyläkierrosretkeä paikallisten oppaiden, Tertun, Anjan sekä Tuulan johdolla. Se on ollut hyvä alku, mutta tosiaankin vasta alku. Tavoitteena on työn edetessä tavata mahdollisimman monia kyläläisiä, kuulla heidän tarinoitaan, tietojaan ja mietteitään kotikylästään. Samalla etsin käsiini kirjallisia lähteitä, asiakirjoja, karttoja, valokuvia ja muita dokumenttejä tutkimuksen tueksi.

Tässä ensimmäisessä postauksessani kerron aluksi hiukan omasta taustastani sekä toisena ja tärkeämpänä asiana yritän lyhyesti hahmotella, minkälaisena seutuna Vihtasilta minulle tässä vaiheessa näyttäytyy. Lopuksi koitan vielä tiivistää ajatukseni siitä, minkä tyyppistä kyläkirjaa olemme tekemässä. Kommentteja, vinkkejä ja palautetta otan mielelläni vastaan sähköpostiosoitteeseen vihtasillankylakirja@gmail.com. Myös haastateltavaksi voi ilmoittautua! Olemme myös facebookissa.

Kuka kirjoittaja?

Olen syntyperäinen laukaalainen. Ensimmäiseltä koulutukseltani olen Jyväskylän yliopistosta valmistunut historioitsija. Asun perheineni Hankasalmella, jossa työskentelen kunnan kulttuuripalvelujen ja vapaan sivistystyön tehtävissä. Kirjoittamisen ohella toinen ammattialani on musiikki. Olen kirjoittanut useampia tilaushistorioita, joista ensimmäinen oli vuonna 1997 julkaistu Leppäveden kyläkirja ”Leppävettä mutta ei pelkkää vettä”. Nyt olen siis palannut tonkimaan naapurikylän asioita, kun toisenkin kerran pyydettiin.

Mikä Vihtasilta?

Oikeastaanhan Vihtasiltakin on Leppäveden kylää. Kuitenkin aikoinaan oli selvät perusteet, miksi se rajattiin ydin-Leppävettä käsitelleen kyläkirjan ulkopuolelle. Vihtasilta on kiinnostavalla tavalla omanlaisensa pienyhteisö muiden Leppäveden kylänosien rinnalla, eikä sen vaiheita ole vielä juurikaan käsitelty kirjoitetussa historiassa.

Vihtasilta on vuosisatojen ajan sijainnut mielenkiintoisessa kulkureittien risteyskohdassa. Asutuksen synnylle otollisten vesiteiden jatkeeksi Vihtasillan maakannaksen kautta rakennettiin kulkemaan 1750-luvulla Laukaan ja Jyväskylän välinen pitäjäntie, joka yhdisti seudun asukkaat Vaasan–Kuopion maantiehen. Vielä saman vuosisadan lopulla Vihtasillan kohdalta avattiin tieyhteys Mikkelin suuntaan. Tämän Vihtasillan risteyksen kautta kulki myöhemmin vuosikymmeniä myös valtakunnan pääväylä ”Nelostie”.

Vihtasillan asuttamisen alku juontaa juurensa yhtäältä muutamaan ydin-Leppäveden kantatilaan, toisaalta kirkonseudun suunnalla sijainneiden kappalaisenpappilan ja sotilasvirkatalon maaomistuksiin. Vihtasilta onkin ollut leimallisesti torpparien kylä. Alueen ensimmäinen vakinainen asumus oli Kuhankosken sotilasvirkatalon Vihtataipaleen torppa, josta tiettävästi varhaisin maininta löytyy rippikirjasta vuodelta 1757. Monien muiden Vihtasillan torppien tavoin 1920-luvulla itsenäiseksi tilaksi muodostettu Vihtataipale on olemassa vielä tänäkin päivänä.

Vihtasillassa siirryttiin maanvuokraukseen perustuvasta pienviljelystä nopeassa tahdissa moderniin elämänmuotoon, jossa tuloja hankittiin monesta lähteestä. Valtion Ruutitehtaan tarjoama ansiotyömahdollisuus levensi leipää merkittävästi lukuisissa Vihtasillan talouksissa. Vihtasillasta tiedetään sukuja, joista on ollut tehtaalaisia neljässä polvessa. Jotkut kävivät töissä myös Jyväskylässä, sillä rautatien valmistumisen jälkeen matka juna-asemalle oli hyvin kohtuullinen. Osa pienviljelijöistä harjoitti sivuelinkeinona käsityöläisammattia kuten sepän, kivimiehen tai suutarin töitä. Vihtasiltalaisten työpanosta on tarvittu niin Vihtavuoren rakentamisessa, tieurakoissa kuin lähiseutujen savotoissa ja uitoissakin.

Tällä hetkellä Vihtasilta elää vahvaa kasvun aikaa. Kauniin maalaismaisemansa vuoksi alue houkuttelee Jyväskylässä ja muissa lähitaajamissa asuvia ihmisiä. Infrastruktuuria on kehitetty vastaamaan nykyajan vaatimuksia ja kylän alueelle on laadittu yleiskaava.  2000-luvun aikana kylän talouksien määrä on lisääntynyt noin 50 prosentilla ja näyttää siltä, että kasvu jatkuu vauhdilla edelleen.

Minkälainen kyläkirja?

Kylän historiaa, kehitystä, tarinoita ja sattumuksia käsittelevän kirjan julkaiseminen voi toivottavasti olla lähentämässä kyläläisiä toisiinsa ja tukemassa kyläidentiteetin vahvistumista.  Vihtasillan kyläkirjassa on tarkoitus käydä läpi kylän vaiheet monipuolisesti esihistoriasta nykypäivään, mahdollisimman ihmisläheisesti ja lukijaa kiinnostavalla tavalla. Kyläkirja tehdään luettavaksi, toivottavasti kulumaan yhä uusien sukupolvien käsissä, kunnes joskus tulee jälleen aika kirjoittaa historiaa uusiksi.

Suullisen perimätiedon ja valokuvien keruu on jo aloitettu. Materiaalia kaivataan kuitenkin edelleen. Erityisesti ollaan kiinnostuneita vanhoja työmenetelmiä esittävistä valokuvista. Rinnalla etenee tutkimustyö ensikäden asiakirjalähteitä ja kirjallisuutta hyödyntäen. Asutushistorian, elinkeinojen ja niiden kehityksen, sivistyksellisten ja liikenneolojen sekä yhteisöllisen elämän kartoitus on sekin saatu alulle. Esihistorian osalta tullaan konsultoimaan arkeologian parasta asiantemusta.

Vuoden 2014 aikana on tarkoituksena saada valmiiksi käsikirjoitus, joka viimeisellään julkaistavaan muotoon vuoden 2015 aikana. Kirjan alustavasti arvioitu laajuus tulee olemaan noin 200 sivua. Olkaahan aktviisia vihtasiltalaiset: nyt on todella tilaisuus vaikuttaa siihen, millaisen kyläkirjan saamme yhdessä aikaan!

Yhteistyöterveisin,

Antti

20131012_170549   20131005_130240

20131005_132113   20130927_163627

Mansikkaniementie, Häkkisen kauppa, Vihtataipale ja Vihtalahti. Kuvat Antti Ikonen 2013

 

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.